Aikuiseksi opettelua osa 1

Ystäväni on joskus sanonut, että kun täyttää kolmekymmentä, niin pitää alkaa käyttämään huulipunaa. Onneksi mulla on vielä vähän aikaa matkaa tähän uuteen ja ihmeelliseen vuosikymmeneen, mutta päätin repäistä ja ostin eilen itselleni ihka ensimmäisen huulipunani (Lumenen Smile Booster). Tai itseasiassa kaksi. En osannut päättää kumman haluan. En ole oikeastaan koskaan tykännyt käyttää paljon meikkiä saati olla "turhamainen", mutta nyt täytyy myöntää, että huulipuna tekee ihmeitä! Olo tuntuu paljon pirteämmältä, kun peilikuvasta katsoo takaisin punaiset huulet. Suosittelen lämpimästi! :)

 

Tästä se aikuiseksi opetteleminen lähtee. 

Koskaan en kuitenkaan aio kasvaa aikuiseksi, mutta voihan sitä aina leikkiä. ;)

p.s. Pakko hehkuttaa myös täällä Lauri Mikkolan Euroviisubiisiä.

Ei tota heppua turhaan kutsuta Suomen Justin Timberlakeksi.

Uusi vuosi, uudet kujeet

Heippa taas!

Melkein puoli vuotta tässä breikissä nyt sitten meni. Toivottavasti joku vielä on mukana ja jaksaa lukea (ja ehkä myös kommentoida) mun höpinöitä. :)
Pitkän harkinnan jälkeen päätin, että vaihdan kirjoituskielen kokonaan suomeksi. Se tuntuu kuitenkin kaikista omimmalta ja ehkä myös helpoimmalta. Vaikka suomen kielen kielioppi ei ehkä olekaan hanskassa. Se tuli todistetuksi viime viikon Saksan kurssilla, kun opettaja kysyi minulta mikä on lauseen subjekti ja predikaatti. Hetken olin hiljaa ja vastasin, että "Ei oikein ole tuo kielioppi hallussa, kun yläasteella keskityttiin enemmän ilmaisutaitoon kuin kielioppiin." Vieläkin tulee lukion ensimmäinen äidinkielen tunti mieleen, kun puolet luokasta ei osannut kielioppia. Kyllä siinä äikän opella oli sulattelemista. Kutonen taisi tulla siitä kurssista.

No, kuitenkin. Olen nyt palannut ja yritän kirjoitella tänne kuulumisia ja hömppäjuttuja vähän useammin.

After a long pause I'm back, but I decided that I'll continue blogging in Finnish. Just leave me a message if you want to get a translation! :)